UKK-instituutin kustannuslaskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamien kansansairauksien kustannukset. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa näihin kustannuksiin. Pienestä on hyvä aloittaa ja miettiä missä arkisissa toimissa voi lisätä liikettä. Puolituntia päivittäin on helposti täytettävissä pienemmistä paloista päivittäin. Omalta osaltaaan liikuntaseurat tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Liikunta suositus: 2,5 tuntia teholtaan reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia teholtaan rasittavaa liikkumista tai niiden yhdistelmä.
Laskelmissa on eroteltu liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä. Laskelmissa on huomioitu myös liikkumattomuudesta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.

Liikkumattomuus ja paikallaanolo lisäävät kansansairauksien riskiä
Liikkumisen suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus sekä liiallinen paikallaanolo lisäävät väestötasolla useiden kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen riskiä. Lisäksi liikkumattomuus lisää esimerkiksi Alzheimerin taudin ja lonkka- ja rannemurtumien riskiä. Ne saattavat heikentää ikääntyneen väestön toimintakykyä, mikä on edellytys itsenäiseen arjessa selviytymiseen.
Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset Suomessa. Vastaavasti paikallaanolosta aiheutuu 1,6 miljardin euron kustannukset.
Katso kustannuksia laskurilla UKK:n sivulta
Laskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain. Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä.