Värtsilän Kisan synty

Vuonna 1946 perustettu Kaurilan Kisa päätti viiden toimintavuoden jälkeen  vuosikokouksessaan 29.4.1951 muuttaa seuran nimeksi Värtsilän Kisa ja seuran kotipaikaksi  Värtsilä.

Värtsilän Kisan nimellä kokoonnuttiin ensimmäiseen vuosikokoukseen 13.1.1952 Patsolan Maamiesseuran talolla.

Vuonna 1955 julkistettiin seuramerkin suunnittelukilpailun tulokset. Erkki Lintusen suunnittelema merkki valittiin tuolloin Värtsilän Kisan tunnukseksi.

Lipun ja viirin suunnittelukilpailun voittivat Marko Turunen ja Soile Luukkainen vuonna 1985. Marjatta Turunen ompeli seuran lipun.

Värtsilän Kisan lippu ja viiri v. 1985

Kaurilan Kisa syntyy

Kaurilan Kisan toiminta sai alkunsa Tohmajärven Kaurilassa vuonna 1946, jossa vapaa-ajan virkistystoiminta oli suuntautunut vilkkaasti urheilu- ja liikuntatoiminnaksi. Tällöin ilmeni tarve urheiluharrastuksen liittäminen järjestettyyn seuratoimintaan.

Seuran perustamisen aikoihin vilkkain laji oli pesäpallo. Urheiluseuran perustamisesta Kaurilaan sovitiin talvella 1941. Tällöin kyläkuntien ja suojeluskuntien hiihdot keräsivät satamäärin osanottajia. Kesällä 1941 alkanut jatkosota sotki kuitenkin seuran perustamisen.

12.6.1946 pidettiin urheiluseuran perustava kokous Kaurilan kansakoululla. Samana kesänä heinäkuussa esäpallo-ottelu Timolan joukkuetta vastaan ja pelin jälkeen järjestettiin tanssi-iltamat uudenkylän Maamiesseuran talolla.

Lokakuun alkuun mennessä seuran jäsenmäärä oli kasvanut jo 58:aan. Jäsenten joukossa oli alusta alkaen myös värtsiläläisiä, joten seuran toiminta-alueeksi muodostui Kaurila-Värtsilä.

Kaurilan Kisasta Värtsilän Kisa

Taloudellisesti elettiin tiukkoja aikoja. Seuran heikko taloudellinen tilanne haittasi toimintaa. Ensimmäisiä keskusteluja yhdistymisestä Värtsilän Teräkseen käytiin alkuvuodesta 1949. Suunnitelma lienee jäänyt kuitenkin sillensä. Sen sijaan seuran nimeksi muutettiin  vuosikokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen myötä Värtsilän Kisa ja kotipaikaksi Värtsilä.

Värtsiläläisen urheilun perinteet

Värtsilässä on urheiltu jo viime vuosisadan lopulta lähtien. Järjestäytynyttä urheilu on ollut 1900 luvun alusta lähtien. Ennen urheiluseurojen perustamista olivat nuorisojärjestöt harjoittaneet voimistelu- ja urheilulajeja.

Värtsilässä toimi järjestö nimeltä Värtsilän Nuorisoseuran Voimisteluosasto, tämä oli yksi niistä kolmesta seurasta, jotka olivat perustamassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Pohjois-Karjalan piiriä vuonna 1906.

Varsinaisia urheiluseuroja toimi Värtsilässä jo ennen sotia. Yksi tunnetuimmista seuroista oli Värtsilän Teräs, joka oli toiminnaltaan ja taloudeltaan vahva seura. Olihan sillä yhtenä vahvana tukena koko Värtsilän silloinen pitäjä tehtaineen.

Myöhemmissä vaiheissa värtsiläläinen urheiluaktiivisuus on ollut tunnettua maakunnallisesti kuin myös valtakunnallisesti.

Vuonna 1956 kuului Pohjois-Karjalan väestöstä noin 6% urheiluseuroihin. Pohjois-Karjalan kunnista seuratoiminta oli tehokkainta Värtsilässä, jossa asukkaista 14,3% kuului urheiluseuraan.

Oman vaikutuksensa on antanut Värtsilän Kisankin vilkkaille ja menestyksekkäälle toiminnalle ne värtsiläläiset tai Värtsilästä lähteneet urheilijat, jotka ovat niittäneet mainetta piiri-, kansallisella -tai kansainväliselllätasolla.

Lähes koko toimintansa ajan Kisa on ollut ainoa pitäjän toimiva urheiluseura. 1950-luvulla oli toiminnassa TUL:n seura Uudenkylän Terä, joka 1980-luvulla herätettiin henkiin ja uudeksi nimeksi tuli Värtsilän Urheilijat.

Teksti: Värtsilän Kisa ry:n historia 1946-1996, Jorma Summanen