Historia

Värtsiläläisen urheilun perinteet

Värtsilässä on urheiltu jo viime vuosisadan lopulta lähtien. Järjestäytynyttä urheilu on ollut 1900 luvun alusta lähtien. Ennen urheiluseurojen perustamista olivat nuorisojärjestöt harjoittaneet voimistelu- ja urheilulajeja.

Värtsilässä toimi järjestö nimeltä Värtsilän Nuorisoseuran Voimisteluosasto, tämä oli yksi niistä kolmesta seurasta, jotka olivat perustamassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Pohjois-Karjalan piiriä vuonna 1906.

Varsinaisia urheiluseuroja toimi Värtsilässä jo ennen sotia. Yksi tunnetuimmista seuroista oli Värtsilän Teräs, joka oli toiminnaltaan ja taloudeltaan vahva seura. Olihan sillä yhtenä vahvana tukena koko Värtsilän silloinen pitäjä tehtaineen.

Myöhemmissä vaiheissa värtsiläläinen urheiluaktiivisuus on ollut tunnettua maakunnallisesti kuin myös valtakunnallisesti.

Vuonna 1956 kuului Pohjois-Karjalan väestöstä noin 6% urheiluseuroihin. Pohjois-Karjalan kunnista seuratoiminta oli tehokkainta Värtsilässä, jossa asukkaista 14,3% kuului urheiluseuraan.

Oman vaikutuksensa on antanut Värtsilän Kisankin vilkkaille ja menestyksekkäälle toiminnalle ne värtsiläläiset tai Värtsilästä lähteneet urheilijat, jotka ovat niittäneet mainetta piiri-, kansallisella -tai kansainväliselllätasolla.

Lähes koko toimintansa ajan Kisa on ollut ainoa pitäjän toimiva urheiluseura. 1950-luvulla oli toiminnassa TUL:n seura Uudenkylän Terä, joka 1980-luvulla herätettiin henkiin ja uudeksi nimeksi tuli Värtsilän Urheilijat.

Kaurilan Kisa syntyy

Kaurilan Kisan toiminta sai alkunsa Tohmajärven Kaurilassa, jossa vapaa-ajan virkistystoiminta oli suuntautunut vilkkaasti urheilu- ja liikuntatoiminnaksi. Tällöin ilmeni tarve urheiluharrastuksen liittäminen järjestettyyn seuratoimintaan.

Seuran perustamisen aikoihin vilkkain laji oli pesäpallo. Urheiluseuran perustamisesta Kaurilaan sovitiin talvella 1941. Tällöin kyläkuntien ja suojeluskuntien hiihdot keräsivät satamäärin osanottajia. Kesällä 1941 alkanut jatkosota sotki kuitenkin seuran perustamisen.

12.6.1946 pidettiin urheiluseuran perustava kokous Kaurilan kansakoululla. Samana kesänä heinäkuussa esäpallo-ottelu Timolan joukkuetta vastaan ja pelin jälkeen järjestettiin tanssi-iltamat uudenkylän Maamiesseuran talolla.

Lokakuun alkuun mennessä seuran jäsenmäärä oli kasvanut jo 58:aan. Jäsenten joukossa oli alusta alkaen myös värtsiläläisiä, joten seuran toiminta-alueeksi muodostui Kaurila-Värtsilä.

Kaurilan Kisan katseet kohti Värtsilän Terästä

Taloudellisesti elettiin tiukkoja aikoja. Seuran heikko taloudellinen tilanne haittasi toimintaa. Ensimmäisiä keskusteluja yhdistymisestä Värtsilän Teräkseen käytiin alkuvuodesta 1949.

Lähes 5 vuotta toiminut Kaurilan Kisa päätti vuosikokouksessaan 29.4.1951 muuttaa seuran nimeksi Värtsilän Kisa ja seuran kotipaikaksi muutettiin Värtsilä.

Värtsilän Kisan nimellä kokoonnuttiin ensimmäiseen vuosikokoukseen 13.1.1952 Patsolan Maamiesseuran talolla.

Vuonna 1955 julkistettiin seuramerkin suunnittelukilpailun tulokset. Erkki Lintusen suunnittelema merkki valittiin Värtsilän Kisan tunnukseksi.

 

Teksti: Värtsilän Kisa ry:n historia 1946-1996, Jorma Summanen